*

paiviruippo

Perusturvan tasoa pitää nostaa

  • Kekkosella on asiaa!
    Kekkosella on asiaa!
  • Kansasta on huolehdittava!
    Kansasta on huolehdittava!


Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus laskee lasten ja nuorten (myöhemmin siis koko kansakunnan yhteistä) lukutaitoa. Sillä on kauaskantoiset seuraukset ihmisten elämiin ja koko yhteiskuntaamme.
 
Kasvatetut tuloerot, eriarvoisuus ja köyhyys ovat tietoisesti ja järjestelmällisesti politiikalla tehty rikos, jossa aseena on taloudellinen väkivalta.
 
Taloudellista ja sosiaalista eriarvoisuutta on kasvatettu tietoisesti politiikalla jo yli 20 vuotta Suomessa.
 
Kokoomus on kasvattanut tuloeroja Suomessa enemmän ja kiihkeämmin kuin mikään muu taho koko Euroopassa.
 
Politiikalla luodaan Suomeen taukoamatta pahoinvointia, ahdistusta, uupumista ja kärsimystä. Ihmiset eivät jaksa ja kestä valtaapitävien vuosikymmenestä toiseen jatkuvia leikkauksia ja kohtuuttomia vaatimuksia. Ei syrjäytymiset ja mielenterveysongelmat lisäänny itsestään, vaan niiden kasvuun on syynsä. 
 
Vuonna 1995 Suomessa oli alle 400 000 köyhää ihmistä.
EU:n köyhyysrajan alapuolella elää nyt vähintään 900 000 ihmistä Suomessa.
Oikeistopolitiikalla on synnytetty siis yli 500 000 köyhää ihmistä lisää Suomeen.
Lapsiköyhyys on kolminkertaistettu 20 vuodessa.
2 000 – 3 000 nuorta joutuu vuosittain eläkkeelle.
 
Taloudellinen ahdinko ja henkinen pahoinvointi kulkevat käsi kädessä. Köyhyydestä seuraa mm. vihaa, väkivaltaa, itsemurhia ja rasismia.
 
Köyhyys näkyy siis myös selvinä terveyseroina Suomessa. Se on moraalisesti väärin, sillä se on yhteiskunnan voimavarojen suurta tuhlausta ja se tulee kalliiksi.
 
Köyhä mies kuolee Suomessa 12,5 - 18 vuotta aiemmin kuin rahakas mies ja köyhä nainen kuolee vähintään 6,8 vuotta aiemmin kuin rahakas nainen.
 
Kun rikkaimpien kotitalouksien varallisuus kasvoi reilun kahden vuosikymmenen aikana yli 300 000 euroa kotitaloutta kohden, vähävaraisten kotitalouksien varallisuus pieneni samana aikana entisestään.
 
Riski päätyä köyhäksi on kasvanut ja kasvaa. Kuka tahansa voi ajautua köyhyyteen.
 
Köyhyys ei merkitse pelkästään rahattomuutta, vaan se lisää ylivelkaantumista, päihteiden käyttöä ja asunnottomuutta. Myös mielenterveysongelmat, sosiaalisten suhteiden hajoaminen ja yksinäisyys ovat köyhyyden seurauksia.
 
Lasten ja nuorten toistuva sijoittaminen kodin ulkopuolelle on nelinkertaistunut 20 vuodessa. Lastensuojelun laitoshuollossa yli puoli vuotta olleiden alaikäisten osuus on lähes kolminkertaistunut.
 
Kaksi viidestä vanhemmasta tuntee laiminlyövänsä perhettään työn vuoksi, ja yhtä moni on huolissaan omasta jaksamisestaan.
 
Vuokrat ja muut elinkustannukset ovat nousseet. Eläke, sairauspäiväraha, kansaneläke, toimeentulotuki tai asumistuki eivät riitä elämiseen.
 
Ruokajonot ovat pitempiä kuin 1990-luvun lamavuosina.
 
40 % leipäjonossa seisovista on työttömiä ja 40 % eläkeläisiä. Myös yksinhuoltajien ja yksinasuvien määrä on suuri.
 
Neljännes suomalaisista nuorista miehistä on syrjäytynyt tai vaarassa syrjäytyä.
 
Perusturvan tasoa pitää nostaa.
 
Suomessa on köyhiä ja erittäin pienituloisia 29 % väestöstä.
 
Köyhyys ja eriarvoisuus luodaan politiikalla ja sillä ne myös voidaan poistaa.
 
Eriarvoisuus hyydyttää ja estää talouskasvua. Suomi on ollut taantumassa jo 9 vuotta.
 
Hallitusjohdossa on ollut viimeiset 13 vuotta joko Kokoomus tai Keskusta.

----------------------------------

PS. Ruotsissa, Saksassa, Yhdysvalloissa, jne. on jo lähes täystyöllisyys.

Turha yrittää kenenkään sanoa, että vika on kansassa. Ei ole.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Perusturvan tasoa pitää laskea ja porukka saada duuniin. Se että yhä useampi houkutellaan vapaaherraksi ei lisää hyvinvointia vaan vähentää sitä.

Jouni Suonsivu

Pekka, kommentillasi sinä ja suosituksellasi Hannu, molemmat osoitatte halveksuntaa työttömiä ja varattomia kohtaan. Molempia (ja kaltaisianne) halveksin: joka ei näe/suostu näkemään ihmistä toisessa, ei sellaista viime kädessä näe itsessäänkään.

Pekka ja Hannu, mars mars lukemaan uudestaan Päivin ansiokas teksti ja edes yrittämään luetun ymmärrystä.

Käyttäjän paiviruippo kuva
Päivi Ruippo

Mihin duuniin?

-----------------

Työttömiä oli syyskuussa 204 000, mikä oli 21 000 vähemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Miehiä oli työttömänä 104 000 ja naisia 100 000.

Työvoiman ulkopuolella oli 1 445 000 henkeä. Se on 20 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

Pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli 125 400, mikä on 12 400 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

YLE 25.10.2016

-----------------

Näistä luvuista on karumpikin tilasto.

-----------------

Sitten on vielä kaikki tempputyöllistetyt.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Työmarkkinoilla on samanaikaisesti sekä työvoimapulaa että työttömyyttä, mitä nimitetään kohtaanto-ongelmaksi.

Jostain syystä Suomessa on koko ajan töitä, joita kannattaa tuhansien tulla tekemään viikoittain Virosta jatkuvasti. Metsämarjojen kypsyessä maahan tulee Thaimaasta saakka satoja niiden poimijoita.

Suomalaistelakoiden äskettäin saamat laivatilaukset poikivat uusia työpaikkoja tuhansille alihankkijoiden palveluksessa toimiville koko maassa. Näiden tilausten saamiseen myötävaikuttaa telakoidemme kilpailukyky, johon puolestaan vaikuttavat olennaisesti blogistin alimpaan kattilaan haukkuman hallituksen talouspoliittiset päätökset.

Pohjois-Norjassa on kysyntää suomalaiselle työvoimalle, samoin Pohjois-Ruotsissa, jossa mm. Kiirunan kaupunkia rakennetaan kaivoksen tieltä uuteen paikkaan.

Pitkäaikaistyöttömien määrä Suomessa on tosiaankin lisääntynyt, ja blogissa ehdotettu perusturvan korotus ilman mitään muita ehtoja todennäköisesti vain pahentaisi sitä vieraannuttamalla työelämästä yhä loitommas.

Mielestäni jos halutaan korottaa edunsaajalle maksettavan perusturvan määrää, se tulisi aina kytkeä toimenpiteisiin, joilla asianosainen itse vähentää omaa taloudellista riippuvuuttaan perusturvasta. Nämä toimenpiteet voisivat olla esim. työn perässä muuttamista, työn saamisen todennäköisyyttä lisäävää koulutusta ja harjoittelua, tai sitten sosiaalisia valmiuksia ja toimintakykyä ylläpitävää talkootyötä kolmannella sektorilla.

Edellä tarkoitan siis työikäisiä ja työkykyisiä henkilöitä. En usko Päivi Ruipon bloginkaan tarkoittaneen työkyvyttömyyseläkkeen tai työeläkkeen saajia.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Sen verran pitää Päivi korjata, että Usan työttömyys on todellisuudessa 20%.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

Blogikirjoituksessa tuodaan esille tärkeitä asioita. Perusturva voisi tosiaan olla paremmalla tasolla. Merkittävin uudistus, mitä voitaisiin tehdä, olisi saada ikuisiksi ajoiksi vallan kahvaan jumittunut takiaispuolue kokoomus pois hallituksesta. Perusmatematiikkakin on ylitsevuotavan hankalaa porvarihallituksen edustajille: tosiasia on, että jos on satoja tuhansia työttömiä, mutta työpaikkoja on moninkertaisesti vähemmän, niin käsissä on valtava ongelma.

Työttömiin kohdistuva kiristys on tällaisessa tilanteessa pelkkää työttömiin kohdistuvaa vainoamista ja työttömien syyllistämistä hallituksen luomista ongelmista. Mitään muuta sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset eivät ole, eikä niillä myöskään saada yhtään työpaikkaa lisää Suomeen, vaan ainoastaan lisätään köyhien ja työttömien ongelmia, mikä puolestaan johtaa lopulta ainoastaan valtion kulujen kasvamiseen, kun yhä useammat joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen. Ongelmia tuo myös tietenkin se, että jos työelämän vaatimukset ovat kohtuuttoman kovia ja terveys ei kestä hillitöntä työtahtia.

Nythän hallitus on suunnitellut myös uskomattoman typerää "uudistusta", jossa työttömille alettaisiin jakelemaan karensseja pelkästään siitä syystä, että nämä eivät ole löytäneet töitä. Se asettaisi työttömät erivarvoiseen asemaan suhteessa muihin kansalaisiin ja olisi perustuslain vastainen ja epäoikeudenmukainen "uudistus", sillä työnhakija ei vaikuttaa avoimien työpaikkojen määrään. Sitäpaitsi päätöksen siitä, että pääseekö työnhakija työhön tekee työnantaja, ja sen päätöksen taustalla saattaa olla mitkä tahansa syyt. Usein se työntekijän valinta tehdään arpanoppaa heittämällä, siis ainakin silloin kun hakijoita on satoja. Se että ei saa työpaikkaa johtuu useimmiten jostain muusta kuin työnhakijoiden aktiivisuden puutteesta. Useimmiten syy on se, että lukemattomat muut hakevat samaa paikkaa.

Ne turhat haastattelut mitä on myös suunniteltu on kaikkien ajan ja rahan haaskausta eivätkä nekään tuo yhtään uutta työpaikkaa Suomelle eivätkä myöskään paranna kenenkään mahdollisuuksia saada työpaikkoja. Suurin osa työttömistä haluaa löytää töitä ja ongelma ei ole se etteivätkö työttömät etsisi aktiivisesti töitä. Toki ne haastattelut tuovat "työpaikkoja" niille yli tuhannelle veronmaksajien rahoilla maksetulle byrokraatille joita tuohon ajanhaaskaukseen tarvitaan, eli toisin sanottuna porvarihallitus tässäkin tapauksessa ainoastaan kasvattaa kuluja.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kyllähän meillä kaikilla olisi niin paljon kivempaa jos olisimme rikkaampia, niinpä niin.

Onko työttömien auttaminen työn löytämisessä kiristystä ja vainoamista? Kuka heitä syyllistää ja miten?

"Ongelmia tuo myös tietenkin se, että jos työelämän vaatimukset ovat kohtuuttoman kovia ja terveys ei kestä hillitöntä työtahtia."

Suomalainen koulujärjestelmä on kuitenkin maailmalla korkealle arvostettu -- kerrotko esimerkkejä, millaiset työelämän vaatimukset ovat kohtuuttoman kovia? Miten lakisääteiseltä työterveyshuollolta jää huomaamatta sellainen hillitön työtahti, jota työntekijöiden terveys ei kestä?

"... työttömille alettaisiin jakelemaan karensseja pelkästään siitä syystä, että nämä eivät ole löytäneet töitä."

Oletkohan ymmärtänyt asian oikein? Onko kyse karensseista siksi, ettei ole löytänyt töitä, vai siksi, ettei ole edes yrittänyt etsiä?

"Usein se työntekijän valinta tehdään arpanoppaa heittämällä, siis ainakin silloin kun hakijoita on satoja" -- millä yrityksellä olisi varaa tehdä työhönottopäätöksiä arpomalla, kun jokainen päätös vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen?

"Ne turhat haastattelut mitä on myös suunniteltu on kaikkien ajan ja rahan haaskausta eivätkä nekään tuo yhtään uutta työpaikkaa Suomelle eivätkä myöskään paranna kenenkään mahdollisuuksia saada työpaikkoja. "

Mistä sen turhuuden voi etukäteen tietää? Oletko siis sitä mieltä, ettei pitäisi edes yrittää, ja myös työvoimaviranomaisten olisi pysyteltävä passiivisina?

"Suurin osa työttömistä haluaa löytää töitä ja ongelma ei ole se etteivätkö työttömät etsisi aktiivisesti töitä." -- Eihän se silti tarkoita, etteikö työvoimaneuvoja omilla verkostoillaan voisi onnistua nopeuttamaan työn löytämistä.

Kovin pessimistisiä näkemyksiä esität -- jos asenne on sama työnhakutilanteessa, enpä ihmettele, jos työnantajan valinta kohdistuu positiivisemmin asennoituviin.

Käyttäjän andreas kuva
Andreas Pyy

Porvarihallituksen mielestä muuten Suomessa ei ole vieläkään riittävästi työttömiä, joten siksi se ottaa niitä ulkomailta kymmeniä tuhansia lisää.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Olen samaa mieltä siitä, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on pahoin epäonnistunutta sekä työvoimapolitiikan, sosiaalipolitiikan että sisäisen turvallisuuden kannalta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

On kovin helppoa ruikuttaa, että vastikkeettomien etuuksien tasoa pitää nostaa. Onkohan sillä vaatijoiden mielestä mitään ylärajaa?

Kivaahan se on, jos saa fyrkkaa tekemättä itsensä eteen yhtään mitään, ainoastaan vaatimalla. Mitenkäs olisi, jos näistä etuuksista tehtäisiin vastikkeellisia? Ei ole tekemätön työ Suomesta loppunut, eikä se kaikki vaadi erityiskoulutusta. Vapaamatkustajuuden sijasta esimerkiksi ns. kolmannella sektorilla tehtävä työ voisi olla peruste korotetuille etuuksille, jolloin maksajienkin olisi ne helpompi hyväksyä. Passiivisuudesta palkitseminen antaa väärän viestin.

Jouni Suonsivu

HM: "Mitenkäs olisi, jos näistä etuuksista tehtäisiin vastikkeellisia?"

Sinulle, tietoisesti tyhmää esittävälle, tiedoksi, että ne ovat vastikkeellisia, sillä me nimenomaan maksamme ne veroillamme. Joka joutuu työttömäksi, on lähtökohtaisesti kantanut kortensa kekoon, josta ongelmiin joutunutta tuetaan (niin yksinkertaista se on). Joka taas ei nuoren ikänsä vuoksi vielä ole ehtinyt saada työkokemusta, osallistuu sitten, kun töitä ilmenee, kun taas (pitkäaikais)sairaat ovat oma lukunsa.

1) Tuet eivät siis ole vastikkeettomia.
2) Yritä edes opetella näiden asioiden hahmottamisen alkeita.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Hyvä. Tehdään tuista vähän lisää vastikkeellisia sitten. Eli meidät nuoret pannaankin yleishyödyllisiin hommiin ja sosiaaliturva korvataan palkalla. Jos takana on pitkä työura, tuollaiseen ei tarvitse osallistua koska korsi on tosiaan kannettu kekoon.

Tajuatko että kotiin makaamisesta maksettu raha laitostuttaa ihmisen ja pilaa sen elämän?

Minusta sinä halveksit ihmistä oikein olan takaa. Väität vielä että työtön ei halua osallistua yhteiskunnan rakentamiseen vaan syö mieluummin toisten pöydässä! Häpeäisit.

Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #14

PP: "Väität vielä että työtön ei halua osallistua yhteiskunnan rakentamiseen vaan syö mieluummin toisten pöydässä!"

1) Esitätkö sinä tyhmää vai oletko sinä myös?
2) Sinä väität minun väittävän. Minä en väitä. Työtön ON LÄHTÖKOHTAISESTI
JO OSALLISTUNUT MAKSAMALLA VEROJA, josta osaltaan rakentamastaan keosta nyt tarvitessaan saa. Enempää rautalankaa ei ole käytössäni ja seuraavasta ääliömäisen kommenttisi oikaisusta laskutan sinua.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

Tuo on aivan bullshittiä ja tarvitset melko kieron ajatusmaailman tuon suoltamiseen.

Joku työtön on osallistunut ja joku ei. Reilu peli on se että kaikki osallistuvat siinä suhteessa kun meinaavat syödäkin. Ja reilua peliä kannattaa tavoitella. Vapaamatkustamista kannattaa vältellä. Tämä onnistuu hyvin esimerkiksi takaamaalla kaikille työtä elantonsa eteen.

Jouni Suonsivu Vastaus kommenttiin #20

Tyhmän esittämisestä, sellaisena olemisesta yllä oleva kommenttisi: quod erat demonstrandum - mikä oli todistettava.

PP: "Tämä onnistuu hyvin esimerkiksi takaamaalla kaikille työtä elantonsa eteen."

Tästä varmasti jokainen normaalijärkinen on samaa mieltä, mutta juuri tämä ei toteudu, kuten kaikki tiedämme.

Palkkatuettu työ (markkinaehtoisen puuttuessa)on oikein ja kohtuullista, sillä ihmisen on tultava toimeen työllään. Kuntouttava työtoiminta on (sitä pientä oikeasti sellaisen tarpeessa olevaa ryhmää lukuun ottamatta) on yksinomaan perusteetonta.

Käyttäjän PasiLeppnen kuva
Pasi Leppänen Vastaus kommenttiin #19

Hmm,

Ongelmana on kuinka paljon veroja PITÄÄ kerätä, jotta systeemi toimii.
Muistaakseni palkansaajista desiilit 9 ja 10 maksavat veroja enemmän kuin saavat yhteiskunnalta takaisin. 8. desiili on plus-miinus tasolla, eli 70%:n saakka palkansaajat ovat nettosaajia.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/82799-kova-vaite-...

Tätä on paha enää kiristää

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/79776-5800-eukk-e...

Tämä on tosin valtionverotuksesta. Laitoin siksi, kun KAIKKI politikot hehkuttavat verotuksen alentamista vähätuloisilta. No valtiohan ei veroja kerää :) Kuka huijaa ja ketä?

http://www.talouselama.fi/uutiset/nain-paljon-sinu...

Eli hyvä palkkaiseen desiilin ei paljoa tarvitse. Huipputuloisia Suomessa on vähän!

Mielestäni helpoin ja nopein tapa on vähentää yhteiskunnan kuluja, keventää hallintoa ja muita himmeleitä. Väitän, että siellä on kuluautomaatteja joista kukaan ei edes tiedä.

Käyttäjän MarkkuPerttula kuva
Markku Perttula

Mononen, ei ole tekemätön työ Suomesta loppunut. Siitä vain ei haluta maksaa palkkaa.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Kannattava työ tuottaa teettäjälleen (työnantajalle) enemmän kuin sen teettäminen maksaa; muuan Parta-Kalle julkaisi aiheesta jo 1867 kuuluisaksi tulleen teoksensa Das Kapital: Kritik der politischen Ökonomie, ja käsitteli siinä mm. keskeistä lisäarvon käsitettä. Seuraavassa vahvasti pelkistäen ja yksinkertaistaen joitakin ajatuksia perusturvan alkulähteestä, jotta olisi kakku mistä jakaa.

Markkinataloudessa lisäarvoa tuottava työ (josta työn tilaajan kannattaa maksaa työn tuotantokustannukset ylittävä markkinahinta) on kaiken vaurauden perusta, ja ihanteellisesti toimivilla työmarkkinoilla vallitsisi työkykyisten keskuudessa 100 % työllisyys kannattavassa, lisäarvoa tuottavassa työssä. Käytännössä siihen ihannetilaan ei tietenkään päästä missään.

Tulonsiirrot (joita blogisti vaatii lisättäviksi) eivät ole ansiotyön vastineeksi maksettavaa palkkaa, vaan tilapäiseksi tarkoitettu turvaverkko niille, jotka eivät parhaansa yrittäenkään pysty kattamaan elinkustannuksiaan omilla tuloillaan -- mm. työttömäksi jouduttuaan tms. odottamattomien vastoinkäymisten takia.

Tulonsiirtojen lähde ei ole markkinoilla ostajalta saatu myyntivoitto, vaan voittoa, työtuloa, kaupankäyntiä ym. verottamalla yhteiskunnalle otettua varallisuutta, jonka määrä on rajallinen. Edunsaajaa verottamalla ei perustuloa rahoiteta, vaan jos sitä pidetään vastikkeellisena (vrt. Jouni Suonsivu, # 11.), sen on oltava maksettu veroina aiemmin tai se maksetaan veroina myöhemmin. Suomessa tätä ei kuitenkaan pidetä ehtona, ts. kyse ei ole yhteiskunnalle lainatusta rahasta, joka perusturvassa otetaan takaisin tulonsiirtona, vaan edunsaajia ovat kaikki joille tuen kriteerit täyttyvät, riippumatta ovatko he koskaan maksaneet veroa tai tulevatko ikinä maksamaan.

Totta kai tuen määrää korottamalla -- kuten blogisti vaatii -- ostovoimaa siirtyy sen vastaanottajille enemmän. Sitä ei kuitenkaan silloin riitä jaettavaksi yhtä monille ja yhtä kauan, jos muut olosuhteet kansantaloudessa pysyvät muuttumattomina, eikä velkaa voida ottaa loputtomasti. Sosialistimaissa tehtiin Marxin ideoima yhteiskuntakokeilu, jossa varallisuutta jaettiin enemmän kuin yhteiskunta sitä tuotti, eikä sen lopputulos johtanut kansan taloudelliseen vaurauteen vaan kurjuuteen ja jopa nälänhätiin.

En moralisoi työttömäksi joutumisesta, sillä tiedän, että kaikki työttömiä koskevat yleistykset ovat vääriä. Heissä on sekä hyvin työnhaluisia ja pystyviä yksilöitä, tahtomattaan kovan onnensa uhreina, että myös lintsareita ja välinpitämättömästi ja vastuuttomasti omaan elämäänsä suhtautuvia, ja aivan kaikkea siltä väliltä. On myös sellaisia ihmisiä, jotka kykenisivät hävittämään minkä tahansa määrän varallisuutta elämällä yli varojensa.

Markku Perttula (# 12.) toteaa aivan oikein, että on sellaista tekemätöntä työtä, josta ei haluta maksaa palkkaa. Monesti sitä nimitetään ns. kolmannen sektorin työksi, ja sillä voidaan antaa arvokasta tukea mm. sosiaalisesti vaikeissa oloissa eläville, vanhuksille, vammaisille jne.

Jos perusturvaan vaaditaan korotusta, pitäisin oikeudenmukaisena korotuksen kohdistamista niille, jotka antavat omaa aikaansa ja panostaan kolmannen sektorin työlle -- jolloin kyse ei olisikaan vastikkeettomasta tukemisesta. Passiivisuuden ja vaatimisen palkitseminen on huono peruste sosiaalituelle, sen sijaan "tempputyöllistämiseksi" haukuttu työnhakijan pitäminen mukana työelämässä on sekin parempi ratkaisu kuin pelkän joutenolon rahoittaminen.

Kaikkein parasta olisi tietysti, jos löytyisi koulutuksen / työhön valmennuksen kautta reitti aidosti kannattavaan työhön jollekin niistä ammattialoista, joissa vallitsee työvoimapula. TE-toimistoilla on ajantasainen tieto siitä, mitä ja missä ne kulloinkin ovat.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Perusturvan riittävyyttä arvioitiin tutkimuksella viimeksi 26.2.2015, josta linkissä on THL:n raportti:

http://www.slideshare.net/THLfi/perusturvan-riitta...

Esityksessä todetaan mm.:

- Perusturvan tason tulee mahdollistaa sosiaalisesti hyväksyttävä elintaso, joka ei poikkea liiaksi väestön keskimääräisestä elintasosta

- Kysymys siitä, milloin elintaso poikkeaa liiaksi väestön keskimääräisestä elintasosta, on ennen kaikkea arvovalinta. Siihen ei voida yksinomaan tutkimuksen avulla vastata.

* * *

Maailman mitassa Suomen perustulo on nykyaikana harvinaisuus, jonka perässä vaelletaan tänne maailman ääriltä kun tieto on kiirinyt kaukaisiinkin paikkoihin. Siinä joukkovaelluksessa käytetään usein harkitusti väärin turvapaikkamenettelyä.

Kyllä Suomessa elettiin nälkään kuolematta myös sotia edeltäneen ajan Taivalkoskella, kuten kaikki Kalle Päätalon tuotantoa lukeneet tietävät Iijoki-sarjasta. Sen ajan arvovalinnat kuvastuvat mm. teoksesta "Kunnan jauhot", joka avartaa näköaloja ja historiallista perspektiiviä omaa napaa kauemmaksi myös tämän päivän sosiaalisten tulonsiirtojen lisäyksien vaatijoille.

Toimituksen poiminnat